Nipsu ja Sedrik - Muumi-sarjakuvat (äänisatu)
Log in
YouTube
by
7sfrjty7gf
Nipsu ja Sedrik
No mutta mikä Nipsua vaivaa? Koskaan aikaisemmin hän ei ole antanut pois yhtään tavaraa...
Hyvä on. Sinä saat Sedrikin. Pidä sitä hyvin!
Ihana hauveli! Rubiinisilmät! Voi kiitos, Nipsu!
Jälkeenpäin Nipsu katui tekoaan katkerasti.
Mikä Nipsua vaivaa?
Hän miettii Sedrikiä.
Minä haluan hauvani takaisin!
Älä välitä. Etkö tiedä, että jos annat pois jotain sellaista mistä pidät, saat sen takaisin kymmenkertaisesti?
Minä en usko sinua! Minä olen tehnyt virheen!
Yöllä...
Nuuskamuikkusen huuliharppu!
Hei, Nipsu. Etkö saa unta?
Minua masentaa!
Minulla on tarina, jonka kuuleminen saattaa auttaa sinua.
Ääh. En jaksa kuunnella satuja tänä yönä.
Kuuntele. Tämä juttu tapahtui äitini tädille kauan, kauan sitten...
Olipa kerran rouva, joka rakasti tavaroitaan.
Hänellä ei ollut lapsia, eikä hän käynyt töissä, joten hänellä ei ollut muuta tekemistä kuin kerätä tavaroita.
Hänellä oli valtavat kokoelmat kauniita esineitä, joita hän vaali ja puhdisti päivittäin.
Ihan totta? Millaisia esineitä?
Kaikenlaisia. Eräänä yönä hänelle tuli kova nälkä ja hän meni ruokakomeroon syömään kyljyksiä.
Ja kävi niin kurjasti, että hän nielaisi suuren luun, joka takertui hänen vatsaansa.
Hän meni lääkäriin. Lääkäri tutki hänet ja näytti synkältä.
Hmm...
Tarkoittiko lääkäri että tädille kävisi köpelösti?
Suunnilleen kai. Lääkärissä käynnin jälkeen hän palasi kotiin ja paneutui vuoteeseen.
Hän alkoi miettiä mitä kaikkea oli jättänyt elämässään tekemättä.
Hän muisti, että oli nuorena aikonut...
... rakentaa talon yksinäisille lapsille...
... järjestää suuren ilojuhlan kaikille ystävilleen...
... matkustaa tultasyöksevälle vuorelle...
Ja lähteä tutkimusmatkalle kaukaiselle Amazon-joelle.
Mutta mitään noista asioista hän ei ollut ehtinyt tehdä, koska kaikki hänen aikansa oli kulunut tavaroiden keräämiseen.
Eikä hän ollut ehtinyt hankkia tosi ystäviäkään.
Mitäs ystävistä... jos on tavaraa!
Tätä kaikkea hän mietti. Hän ei saanut ihmeellisistä esineistään lohtua.
No, eräänä yönä hän jälleen mietti sängyssään.
Hän tunsi olonsa ahtaaksi tavaroiden puristuksessa. Ja silloin hän sai ajatuksen.
Hän päätti antaa pois kaiken minkä omisti.