*Suomen mestari 1 kpl.2Finnish words

Sana "muu" on adjektiivi, jota voidaan käyttää pronominina ja joka tarkoittaa *muuta*, *jäljelle jäävää* tai *muuta kuin*. "Muussa tapauksessa" - *muussa tapauksessa* "muut asiat" - *muut asiat* "muu maailma" - *muu maailma* ovat esimerkkejä adjektiivin "muu" käytöstä suomen kielessä. "Muuta" on genetiivimuoto "muu" ja sitä voidaan käyttää pronominina ilmaisemaan jonkin muun tai ylimääräisen tarvetta. Esim: "Tarvitsen muuta apua" - *Tarvitsen muuta apua*. Myös "muu" voidaan käyttää partikkelina ilmaisemaan vaihtoehtoa, kuten esim: "Teemme muuta" - *Teemme jotain muuta*. "En tee muuta kuin odotan" - *Minä en tee mitään muuta kuin odotan*.

"Koti" on poikkeussana. Mihin - *kotiin.* Missä - *kotona*. Mistä - *kotoa.*

lyhennetty *sit.* Sana "sitten" on suomenkielinen sana, joka voidaan kääntää sanoiksi *sitten*, *sen jälkeen* tai *sen jälkeen*. Sanaa käytetään usein viittaamaan tapahtumien tai toimien sarjaan. Esim: "Ensiksi me menemme kauppaan ja sitten kotiin." - *Menemme ensin kauppaan ja sitten kotiin*. "Minä opiskelen tänään koko päivän, ja sitten menen elokuviin." - *Tänään opiskelen koko päivän ja sitten menen elokuviin.* "Sitten" voidaan käyttää myös ilmaisemaan ajatusten tai väitteiden loogista järjestystä. Tällaisissa tapauksissa se voidaan kääntää muotoon *siksi* tai *tarkoittaa.* Esimerkiksi: "Olin myöhässä töistä, sitten en ehtinyt junalle, and siksi myöhästyin kokouksesta." - Näin *ollen myöhästyin töistä, sitten en ehtinyt junaan, ja näin ollen myöhästyin kokouksesta.* "Sitten" voidaan käyttää yhdessä numeerisen ilmauksen kanssa ilmaisemaan mennyttä aikaa. Esim: "15 vuotta sitten" - *15 vuotta sitten* "2 päivää sitten" - *2 päivää sitten*

"Mistä" - tämä sana voidaan kääntää sanoilla *mistä* tai *mistä*. Sanaa käytetään usein viittaamaan jonkin asian alkuperään tai lähteeseen. Esimerkiksi: "Mistä olet kotoisin?" - *Mistä olet kotoisin*? "En tiedä, mistä se johtuu." - *En tiedä, mistä se on peräisin*. "Mistä tämä on tehty?" - Mistä *se on tehty?* "Mistä" voidaan käyttää myös viittaamaan paikkaan, jossa jokin on. Esim: "Missä avain on? - Se on pöydällä. Mistä pöydästä?" *Missä avain on? - Se on pöydällä. Millä pöydällä?* "Mistä" voidaan käyttää prepositioiden "pois" (alkaen) tai "lähtien" (kuten) kanssa ilmaisemaan jonkin asian alkupistettä tai alkua. Esimerkiksi: "Lähdemme Helsingistä ja menemme Turkuun. Mistä lähtien junat kulkevat?" *Lähdemme Helsingistä ja menemme Turkuun. Mistä kohdasta junat lähtevät?* "Vie tämä kirja pois pöydältä. Mistä pöydästä?" *Ota tämä kirja pois pöydältä. Miltä pöydältä?*

Käytetään yhdessä verbin "olla," ja *paikan* kanssa, josta henkilö on - korotetaan tapaukseen *Elatiivi* (pääte *-sta/stä*). Esim: *Minä olen kotoisin Ruotsista.* *Minä olen kotoisin Saksasta.*

Tätä ilmaisua voidaan käyttää eri tilanteissa, kun henkilö yllättyy tai oppii yllättäen jotain uutta. Esimerkiksi: "Kuulin juuri, että Johanna on raskaana. - Ai jaa! Sitä en tiennytkään." - *Kuulin juuri, että Johanna on raskaana. - Vau! En tiennytkään sitä.* "Tämä tietokone on tosi nopea. - Ai jaa, täytyy ehkä harkita sellaisen ostamista." - *Tämä tietokone on hyvin nopea. - Ehkä harkitsen sellaisen ostamista.*

Kun käytetään sanaa "vähän", sitä seuraavan sanan on aina oltava *partitiivissa*(paitsi jos se on verbi). Esim: Puhun *vähän* *espainjaa*. Minulla on *vähän* *maitoa*.

Yleinen ilmaisu, joka voidaan kääntää muotoon "Ah yes!", "By the way!", "Oh, right!" tai "Oh, right!". Tätä ilmaisua käytetään muistuttamaan keskustelukumppania jostain, jonka hän on saattanut unohtaa, tai lisäämään keskusteluun lisätietoa. Esimerkiksi: "Muistitko lähettää sen sähköpostin? - Ai niin, täytyy laittaa se heti!" - *Lähetitkö sinä sen sähköpostin? - Minun on muuten tehtävä se juuri nyt!* "Menemme tänään ulos syömään. - Ai niin, minun täytyy soittaa ja varata pöytä!" - *Menemme tänään ulos syömään. - Ai niin, minun on soitettava ja varattava pöytävaraus!*

"Ajaa" on verbi, joka voidaan kääntää seuraavasti *ajaa* (autoja, busseja jne.); *ajaa takaa* tai *ajaa* (autolla, polkupyörällä jne.); *leikata* (hiukset). *ajella* (parta). Tämä verbi on suomen kielessä hyvin yleinen ja sitä käytetään eri yhteyksissä. Esim: "Minä ajan autoa." - *Minä ajan autoa*. "Hän ajaa bussia." - *Hän ajaa bussilla.* "Ajetaan sinne yhdessä!" - *Mennään sinne yhdessä!* "Parturi ajoi hiukseni lyhyeksi." - *Parturi leikkasi hiukseni lyhyiksi*. "Mieheni ajaa partansa joka aamu." - *Mieheni ajaa partansa joka aamu*. Myös "ajaa" voidaan käyttää suomenkielisissä ilmauksissa, kuten esim. "ajaa asiaansa" *(puolustaa etujaan*), "ajaa itsensä uuvuksiin" *(uuvuttaa itsensä*), "ajaa takaa" *(tavoitella*).

Sana "missä" on suomalainen adverbi, joka tarkoittaa *missä*. Sitä käytetään eri yhteyksissä ilmaisemaan jonkin tai jonkun sijaintia. Esim: "missä olet?" - *Missä sinä olet*? "missä on koulu?" - *missä on koulu?* "Missä" voidaan käyttää itsenäisenä sanana tai yhdistettynä muihin sanoihin, kuten "missä tahansa" - *missä tahansa*.

"ei...vaan" on suomalainen ilmaisu, jota käytetään ilmaisemaan päinvastaista. Se käännetään muotoon "not...but". Esimerkiksi: "En ole väsynyt, vaan nälkäinen" - *En ole väsynyt, vaan nälkäinen*. Tässä esimerkissä sana "vaan" ilmaisee näiden kahden tilan vastakohtaa eli sitä, että ei ole väsynyt, mutta nälkäinen. Ilmaisua "ei...vaan" voidaan käyttää myös olettamusten kieltämiseen. Esimerkiksi: "En ole opiskelija, vaan opettaja" - *En ole opiskelija vaan opettaja*. Tässä tapauksessa sanaa "vaan" käytetään kumoamaan oletus, että henkilö on opiskelija.

Kansalaisuusnimi muodostetaan yhdistämällä sanat "country" + pääte lainen/läinen. Esim: *Ranska + lainen = ranskalainen.* *Kreikka + lainen = kreikkalainen.* *Egypti + läinen = egyptiläinen.* *Suomi* on poikkeus. Kirjain *i -> a*. *Suomi + lainen = suomalainen.* *Venäjä on myös poikkeus.* Venäjä + läinen = Venäläinen.*

Oikea tapa vastata tähän kysymykseen on tämä muoto: "olla kotoisin" *+ sta/stä*. esim: "Olen kotoisin Suomesta" - *Minä olen Suomesta*. "Olen kotoisin Ranskasta" - *Olen Ranskasta*. "Olen kotoisin Egyptistä" - *Olen Egyptistä*.

"-kin" *(ja, myös*): on tehostava partikkeli, joka liitetään automaattisesti sekä substantiiveihin että verbeihin. "Minäkin olen täällä". - *Ja minä olen täällä.* "Kalle tanssiikin hyvin". - *Kalle tanssii myös hyvin.* "-kaan/kään": Se esiintyy yleensä kielteisissä lauseissa partikkelina, joka vastaa *-kin*. "Minäkään en ole kotona". - *Ja minä en* ole kotona.

Käyttösäännöt ovat samat kuin "tämä". "Nämä" on monikossa, "tämä" on yksikössä.

"Mikä" käytetään verbin "olla" kanssa ja "mitä" kaikkien muiden kanssa: "Mikä päivä tänää on?" - *Mikä päivä tänään on*? "Mikä kurssi tämä on?" - *Mikä kurssi on tänään*? "Mitä te etsitte?" - *Mitä sinä etsit?* "Mitä sinä opiskelet?" - *Mitä opiskelet?* - Kysymys, jossa on "mikä", merkitsee, että vastauksessa saadaan jotakin laskettavaa (numeroitavaa), kuten *lusikoita, mattoja, lapsia jne.* "Mikä tämä on? Lautanen." - *Mikä se on? Lautanen.* "Mikä sun puhelinnumero on?" - *Mikä on puhelinnumerosi?* "Mikä sun kysymys oli?" - *Mikä oli kysymyksesi?* - Laitamme "Mitä" kysymykseen, kun kysymme jotain, jota ei voi suoraan laskea*(keitto, vesi, lumi, hillo, suklaa..*.). "Mitä tämä on? - Mehua." - *Mikä se on? Mehua?* Ja muista ero: "Mitä sinulla on?" - *Mitä sinulla on?* "Mikä sinulla on?" - *Mikä sinulla on vikana?*

Sana "milloin" on suomalainen adverbi, joka tarkoittaa *kun*. Sitä käytetään kysyttäessä aikaa koskevia kysymyksiä tai ilmaistessa tiettyä ajankohtaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Esim: "Milloin sinä tulet?" - *Milloin tulet*?"Milloin tapasimme ensimmäisen kerran?" - *Milloin tapasimme ensimmäisen kerran?* "Milloin" voidaan käyttää myös aikajaksoon liittyvissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi "Milloin on paras aika matkustaa?" - *Milloin on paras aika matkustaa?* Lisäksi "milloin" voidaan käyttää yhdessä muiden sanojen kanssa, kuten esim. "milloin tahansa" - *milloin tahansa*; "milloin ikinä" - *milloin tahansa, milloin tahansa*.

Sana "mihin" on suomalainen adverbi, joka tarkoittaa *missä*. Sitä käytetään kysymyksissä, jotka koskevat paikkaa tai suuntaa. Esim: "Mihin sinä menet?"- *Mihin olet menossa?* "Mihin laitat kirjan?" - *Mihin laitat kirjan?* "mihin" voidaan käyttää myös ilmaisemaan tiettyä paikkaa tai suuntaa, kuten esim. "Laita astiat mihin tahansa" - *Laita astiat minne tahansa* "Mihin suuntaan olemme menossa?" - *Mihin suuntaan olemme menossa?* Lisäksi "mihin" voidaan käyttää yhdessä muiden sanojen kanssa, esimerkiksi seuraavasti "mihin tahansa" - *minne tahansa*; "mihin ikinä" - *missä tahansa*.

Sana "miksi" on suomalainen adverbi, joka tarkoittaa *miksi*. Sitä käytetään kysymyksissä, jotka koskevat jonkin toiminnan tai tapahtuman syitä tai motiiveja. Esim: "Miksi sinä myöhästyt?" - *Miksi olet myöhässä?*; "Miksi hän ei tullut?" - *Miksi hän ei tullut?* "miksi" voidaan käyttää myös selventämään tilannetta, esimerkiksi: "Miksi sinä itkit eilen?" - *Miksi itkit eilen?*

Sanalla "kuinka" on useita merkityksiä. Se voi tarkoittaa *miten, kuinka* *paljon*. Kun "kuinka" käytetään merkityksessä *miten*, se kysyy, miten jokin toiminto suoritetaan. Esimerkiksi: "Kuinka tehdä tämä tehtävä?" - *Miten tämä tehtävä suoritetaan*? "Kuinka päästä museoon?" - *Miten pääset museoon?* Kun "kuinka" käytetään merkityksessä *kuinka paljon*, se kysyy määrästä tai asteesta. Esim: "Kuinka monta ihmistä tulee juhliin?" - Kuinka *monta ihmistä on tulossa juhliin*? "Kuinka kauan kestää matka Helsinkiin?" - *Kuinka kauan kestää matkustaa Helsinkiin?* Kun "kuinka" käytetään tarkoittamaan "how much", se kysyy astetta, esimerkiksi: "Kuinka hyvä on tämä ravintola?" - *Kuinka hyvä tämä ravintola on*? "Kuinka tärkeä tämä asia on sinulle?" - *Kuinka tärkeä tämä asia on sinulle?* Myös "kuinka" voidaan käyttää yhdessä muiden sanojen kanssa, kuten esim: "kuinka kauan" - *kuinka kauan*; "kuinka usein" - *kuinka usein*.

Sana "tietää" on verbi, joka tarkoittaa *tietää*. Sitä käytetään ilmaisemaan tietämystä jostakin asiasta tai kun olet varma, että jokin tieto on oikein. - Verbillä "tietää" voit ilmaista tietoa tosiasioista, yksityiskohdista, tiedoista tai taidoista. Esimerkiksi: "Minä tiedän, että Suomi sijaitsee pohjoisessa" - *Tiedän, että Suomi sijaitsee pohjoisessa*. "Minä tiedän soittaa pianoa" - *Osaan soittaa pianoa*. - Verbiä "tietää" voidaan käyttää erilaisten prepositioiden kanssa, jotka muuttavat verbin merkitystä. Esimerkiksi: Kun prepositiota "tietää jotakin" käytetään, se tarkoittaa *tietää jostakin asiasta*. Kun prepositiota "tietää mitä" käytetään, se tarkoittaa *tietää jotain tiettyä*. Myös verbiä "tietää" voidaan käyttää yhdessä muiden verbien kanssa, kuten: "tietää ajatella" - *tietää, mitä ajatella*; "tietää tehdä" - *tietää, mitä tehdä*.

"Tykätä" - *rakastamaan*, *pitämään*. Voimakkaan hallinnan verbi, joka vaatii *elatiivin**(-sta/-stä*) perässään. Lainattu ruotsista, joten sitä pidetään alempiasteisena verbinä. Jotkut suomalaiset eivät pidä tästä verbistä sen kansallisuuden vuoksi. "Miehet tykkäävät naisista". - *Miehet pitävät naisista*. "Naiset tykkäävät lapsista". - *Naiset rakastavat lapsia*. "Lapset tykkäävät jäätelöstä". - *Lapset pitävät jäätelöstä*. Verbin "tykätä" jälkeen on mahdollista käyttää myös toista verbiä sanakirjan *infinitiivin* muodossa (mikä ei ole mahdollista verbin "pitää" jälkeen). "Tykkään käydä elokuvissa". - *Pidän elokuvissa kä*ymisestä.

"Pitää" on vahvan hallinnan verbi. Sillä on useita merkityksiä. Aloitetaan tärkeimmästä: - *Rakastaa*, *pitää*. Tässä mielessä se on täysin synonyymi verbin "tykätä" kanssa, se hallitsee *elatiivia*. "Minä pidän lukemisesta" - *Pidän lukemisesta*. Ja sen muut merkitykset: - Pitää kiinni jostakin/jostakin. Hallitsee taas *elatiivia*, voit lisätä - *kiinni* (puhekielessä - kii). "Pidän sinusta kiinni" - Pidän *sinusta kiinni*. - Pitää, uskoa jotakin/jotakin joksikin/jotakin. Mikä tai kuka on *partitiivissa*, kuka *essiivissä*. "Pidän suomea helppona". - *Mielestäni suomen kieli on helppoa*.

"Kaappi" - huonekalu, joka on suunniteltu tavaroiden säilyttämiseen. Tätä sanaa voidaan käyttää myös suffiksina esimerkiksi tarkemman käyttötarkoituksen määrittelemiseksi: "astiakaappi" - kaappi astioita varten; "kirjakaappi" - kirjahylly; "keittiökaappi" - keittiökaappi; "lääkekaappi" - lääkekaappi; "vaatekaappi" - kaappi; "kassakaappi" - kassakaappi; "happikaappi" - happikammio; "höyrykaappi" - höyrykammio; "kuivauskaappi" - kuivauskaappi; "jääkaappi" - jääkaappi; "suihkukaappi" - suihkukaappi; Ja niin edelleen... Ja myös *Kaappi* slangi-ilmaisuna voi tarkoittaa suurta, massiivista miestä.

Sanalla "kulta" on suomen kielessä useita merkityksiä asiayhteydestä riippuen. Sanan "kulta" päämerkitys on *kulta*, kuten jalometalli. Seuraavassa annan muutamia esimerkkejä sanan "kulta" käytöstä: "Minulla on kultainen sormus." - *Minulla on kultasormus*. "Hän osti kultaketjun." - *Hän osti kultaketjun*. "Kullan hinta on noussut viime aikoina." - *Kullan hinta on noussut viime aikoina*. Lisäksi "kulta" voidaan käyttää hellittelysanana. Esim: "Kiitos, kulta!" - *Kiitos, kultaseni*! "Mitä kuuluu, kulta?" - *Mitä sinulle kuuluu, kultaiseni*?

"Virta" on suomalainen sana, jolla voi olla useita merkityksiä asiayhteydestä riippuen. Se voi tarkoittaa *virtaa*, *virtausta*, *sähkövirtaa* tai *tietovirtaa tietoverkossa*. Esim: "Joki virtaa nopeasti" - *Joki virtaa nopeasti*. "Virta katkesi myrskyn aikana" - *Sähkö on poissa myrskyn aikana.* "Tietoliikente virta kasvaa jatkuvasti" - *Tietovirta verkossa kasvaa jatkuvasti*.

Verbi "rakastaa" - *rakastaa*, on aina *partitiivissa*, eli se vaatii partitiivin täydennyksen. "Rakastan sinua." - *Я люблю тебя.*