Talven ilta tähtitaivas loistaa. Muistojen matka

kuljettaa meitä.

Vanan ajan joulurauhaa ylle levittää.

Kotilämpöinen sydämmet.

Lumen peittämä tie on kuin taikaa. Jokainen askel,

kaipaus ja ilta.

Yksinkertaisuus

se meidän voima, rakkauden lumo. Se ei koskaan heikkenee.

Vanhan ajan joulurauhaa niin kaunis ja vahva. Sydän rauhoittuu,

kun joulu on lähellä.

Kauas, kauas

muistot kuljettaa. Nostajan hellyys. Meillä ei ole

kiirettä.

Mummon leivonaiset tuoksu kuin unta.

Piparit ja glögit. Iloa juhlitaan.

Kyttilän valo se tanssii varjossa.

Joulupukki hymyilee ihmeitä vonderossa.

Kuusen alta lahjat säihkeät ja uudet. Silti rakkaus on se, joka sydämiin

kuluu.

Kaverit koola, laulu alkaa virtaamaan. Vanhan ajan hengessä

me kaikki yhtenään. Vanhan ajan joulurauhaa

niin kaunis ja vahva. Sydän rauhoittuu, kun joulu on lähellä.

Kauas, kauas

muistot kuljettaa. Nostalgian hellys, meillä ei ole

kiirettä.

Yhdessä hiljaisuudessa huomaan sen.

Kausi kuluu, mutta rakkaus jää.

Tämä joulu ei ole vain hetki, vaan tarina, joka jatkuu. Ei koskaan pääty.

Joulukuusähdet valon lämpö

leijuu kuin unelma. Tuo rauhan kanssa

lumi peittää maan kuin pehmeä huopaa. Nostalgiset muistot eivät koskaan katoa.

Koruissa kiiltää lahjat.

Solmio sydämessä. Joulun rauha se on meissä. Sen vallitse

kun katson silmiin, näen menneet päivät. Yhdessä olemme, ei koskaan eristy.

Vanhan ajan joulu se aina tuo rauhaa. Koti täynnä

rakkautta, satumaista taikaa.

Vanhan ajan joulurauhaa niin kaunis ja vahva. Sydän rauhoittuu,

kun joulu on lähellä.

Kauas, kauas