[Ensimmäinen askel suomen kielessä 2] – VERBIT – ensimmäinen tyyppi -a/äFinnish words
by 2pizza
Suomen kielen 1. konjugaation verbit päättyvät -aa/-ää, -ea/-eä, -ia/-iä, -oa/-oä, -ua/-yä. Kaikki 1. konjugaation verbit taipuvat preesensissä samalla tavalla. Verbin viimeinen vokaali (joka on aina -a tai -ä) poistetaan ja korvataan persoonapäätteellä. Esimerkki: asua → asu + -a. ▪️minä asu(a) + -n = minä asun. ▪️sinä asu(a) + -t = sinä asut. ▪️hän/se asu(a) + vokaalin pidennys = hän asuu. ▪️me asu(a) + -mme = me asumme. ▪️te asu(a) + -tte = te asutte. ▪️he asu(a) + -vat = he asuvat. Kieltomuoto muodostetaan käyttämällä samaa verbivartaloa kuin myöntömuodossa (esim. minä asun), poistamalla pääte (-n) ja lisäämällä kieltosana (en) pääverbin eteen: minä en asu. Esimerkki: ▪️minä en asu. ▪️sinä et asu. ▪️hän/se ei asu. ▪️me emme asu. ▪️te ette asu. ▪️he eivät asu.
asua
me asumme täällä

katsoa
minä en katso sitä
Katsoa = katsoa jotain, mikä on jo olemassa
Etsiä = etsiä jotain, mitä ei ole vielä löytänyt

etsiä
he etsivät sitä tuolla

sanoa
hän ei sano
puhua → puhumisesta yleensä (prosessi).
sanoa → siitä, mitä sanoit (sisältö).
🔹 Hän puhuu paljon. — Hän puhuu paljon.
🔹 Hän sanoo paljon. — Hän sanoo paljon (asioita / merkityksellisiä lausuntoja).
puhua
hän puhuu siellä

laulaa
te ette laula täällä
kysyä
sinä kysyt tuolla
neuvoa
minä en neuvo täällä

sallia
he sallivat siellä
ajaa
hän ei aja tuolla
seisoa
me seisomme tässä

maksaa
me emme maksa täällä
Suomessa jotkut verbit käyttävät heikkoja muotoja tietyissä persoonamuodoissa. Heikot muodot koskevat minä, sinä, me ja te. Hän- ja he-muodot pysyvät aina vahvoina. Ainoa poikkeus ovat kielteiset lauseet: niissä käytetään aina heikkoa vartaloa, myös hän- ja he-muodoissa.
Heikkojen muotojen käyttö tyypin 1 verbeissä:
1. Kun varsi sisältää -tt- ennen päätettä, yksi t katoaa heikoissa muodoissa.
Esimerkki: auttaa (auttaa)
– minä autan – minä en auta
– sinä autat – sinä et auta
– me autamme – me emme auta
– te autatte – te ette auta
Mutta:
– hän auttaa – hän ei auta
– he auttavat – he eivät auta

auttaa
minä autan täällä
herättää
sinä et herätä tuolla

kirjoittaa
hän kirjoittaa siellä

odottaa
he eivät odota tuolla

ottaa
minä otan täällä

soittaa
me emme soita tuolla
pelottaa
nuo pelottavat tuolla
koettaa
minä en koeta tuolla

muuttaa
nuo muuttavat tuolla

voittaa
sinä voitat siellä
2. Kun sanan varsi sisältää -rt-, se muuttuu heikoissa muodoissa -rr-:ksi.
Esimerkki: kiertää (kiertää)
– minä kierrän – minä en kierrä
– sinä kierrät – sinä et kierrä
– me kierrämme – me emme kierrä
– te kierrätte – te ette kierrä
Mutta:
– hän kiertää – hän ei kierrä
– he kiertävät – he eivät kierrä
kiertää
sinä et kierrä siinä
sortua
he eivät sorru siellä
ymmärtää
te ymmärrätte tässä
3. Kun sanan varsi sisältää -nt-, se muuttuu heikoissa muodoissa -nn-:ksi.
Esimerkki: antaa (antaa)
– minä annan – minä en anna
– sinä annat – sinä et anna
– me annamme – me emme anna
– te annatte – te ette anna
Mutta:
– hän antaa – hän ei anna
– he antavat – he eivät anna

antaa
he eivät anna siellä
laajentaa
sinä laajennat tuossa

tuntea
nuo eivät tunne tuolla
4. Kun sanan varsi sisältää -lt-, se muuttuu heikoissa muodoissa -ll-:ksi.
Esimerkki: kieltää (kieltää)
– minä kiellän – minä en kiellä
– sinä kiellat – sinä et kiellä
– me kiellamme – me emme kiellä
– te kiellatte – te ette kiellä
Mutta:
– hän kieltää – hän ei kiellä
– he kieltävät – he eivät kiellä

kieltää
me kiellämme täällä
5. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa varsi päättyy -t-:ään ennen persoonapäätteitä, tämä -t- muuttuu -d-:ksi heikoissa muodoissa.
Esimerkki: hoitaa (hoitaa)
– minä hoidan – minä en hoida
– sinä hoidat – sinä et hoida
– me hoidamme – me emme hoida
– te hoidatte – te ette hoida
Mutta:
– hän hoitaa – hän ei hoida
– he hoitavat – he eivät hoida
hoitaa
minä en hoida tuolla
lähteä
hän lähtee siinä
tietää = tietää tosiasia.
ymmärtää = ymmärtää merkitys tai idea.

tietää
sinä et tiedä tässä
huutaa
nämä huutavat tuossa
unohtaa
he eivät unohda täällä

vaatia
hän vaatii tuolla
5.5. On kuitenkin yksi tärkeä poikkeus. Kun -t-:n edessä on -s- (klusteri -st-), verbi ei vaihda heikkoon asteeseen taivutuksessa, vaan pysyy vahvassa asteessa.
Esimerkki: rakastaa (rakastaa)
– minä rakastan – minä en rakasta
– sinä rakastat – sinä et rakasta
– me rakastamme – me emme rakasta
– te rakastatte – te ette rakasta
Ja:
– hän rakastaa – hän ei rakasta
– he rakastavat – he eivät rakasta
rakastaa
minä rakastan tässä

paistaa
tämä ei paista tässä
muistaa
sinä et muista
Maksaa = maksaa
Annat rahaa jostakin.
Esimerkki: Maksoin kahvin. → Maksoin kahvin.
Ostaa = ostaa tai hankkia
Hankit jotain maksamalla siitä.
Esimerkki: Ostin kahvin. → Ostin kahvin.
Ero:
Maksaa keskittyy maksamiseen.
Ostaa keskittyy tavaran hankkimiseen/ostamiseen.
ostaa
me ostamme täällä
istua
hän ei istu tuossa
Jatkamme luetteloa tyypin 1 verbien heikkojen muotojen tilanteista:
6. Kun sanan varsi sisältää -kk-, toinen k-kirjaimista katoaa heikoissa muodoissa.
Esimerkki: nukkua (nukkua)
– minä nukun – minä en nuku
– sinä nukut – sinä et nuku
– me nukumme – me emme nuku
– te nukutte – te ette nuku
Mutta:
– hän nukkuu – hän ei nuku
– he nukkuvat – he eivät nuku
nukkua
ne nukkuvat siellä
7. Kun sanan varsi sisältää -nk-, se muuttuu heikossa muodossa -ng-:ksi.
Esimerkki: tinkiä (tinkata)
– minä tingin – minä en tingi
– sinä tingit – sinä et tingi
– me tingimme – me emme tingi
– te tingitte – te ette tingi
Mutta:
– hän tinkii – hän ei tingi
– he tinkivät – he eivät tingi
tinkiä
he eivät tingi täällä
8. Kun varsi sisältää -lke-, se muuttuu heikoissa muodoissa -lje-:ksi.
Esimerkki: sulkea (sulkea)
– minä suljen – minä en sulje
– sinä suljet – sinä et sulje
– me suljemme – me emme sulje
– te suljette – te ette sulje
Mutta:
– hän sulkee – hän ei sulje
– he sulkevat – he eivät sulje
sulkea
te suljette tuossa
9. Kun varsi sisältää -rke-, se muuttuu heikoissa muodoissa -rje-:ksi.
Esimerkki: särkeä (murskata)
– minä särjen – minä en särje
– sinä särjet – sinä et särje
– me särjemme – me emme särje
– te särjette – te ette särje
Mutta:
– hän särkee – hän ei särje
– he särkevät – he eivät särje

särkeä
hän ei sarje tuossa
10. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa varsi päättyy -k-:een ennen persoonapäätteitä, tämä -k- katoaa heikoissa muodoissa.
Esimerkki: lukea (lukea)
– minä luen – minä en lue
– sinä luet – sinä et lue
– me luemme – me emme lue
– te luette – te ette lue
Mutta:
– hän lukee – hän ei lue
– he lukevat – he eivät lue
lukea
minä luen tässä

alkaa
minä alan lukea tässä

laskea
he eivät lase siinä
kirkua tarkoittaa kirkua tai huutaa korkealla, lävistävällä äänellä — se on terävä, tunnepitoinen, usein paniikinomainen.
huutaa tarkoittaa huutaa tai karjua — vain kova ääni, ei välttämättä terävä tai hysteerinen.
kirkua
tämä alkaa kirkua tuolla
jakaa
te ette jaa siellä
Itkeä
me alamme itkeä täällä
11. Kun sanan varsi sisältää -pp-, toinen p-kirjain katoaa heikoissa muodoissa.
Esimerkki: tappaa (tappaa)
– minä tapan – minä en tapa
– sinä tapat – sinä et tapa
– me tapamme – me emme tapa
– te tapatte – te ette tapa
Mutta:
– hän tappaa – hän ei tapa
– he tappavat – he eivät tapa
tappaa
minä en tapa tuolla
12. Kun sanan varsi sisältää -mp-, se muuttuu heikoissa muodoissa -mm-:ksi.
Esimerkki: ampua (ampua)
– minä ammun – minä en ammu
– sinä ammut – sinä et ammu
– me ammumme – me emme ammu
– te ammutte – te ette ammu
Mutta:
– hän ampuu – hän ei ammu
– he ampuvat – he eivät ammu
ampua
minä ammun siinä
13. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa varsi päättyy -p-:ään ennen persoonapäätteitä, se muuttuu -v-:ksi heikoissa muodoissa.
Esimerkki: sopia (sopia)
– minä sovin – minä en sovi
– sinä sovit – sinä et sovi
– me sovimme – me emme sovi
– te sovitte – te ette sovi
Mutta:
– hän sopii – hän ei sovi
– he sopivat – he eivät sovi

sopia
sinä et sovi siellä