[Ensimmäinen askel suomen kielessä 2] – VERBIT – ensimmäinen tyyppi -a/äFinnish words

Suomen kielen 1. konjugaation verbit päättyvät -aa/-ää, -ea/-eä, -ia/-iä, -oa/-oä, -ua/-yä. Kaikki 1. konjugaation verbit taipuvat preesensissä samalla tavalla. Verbin viimeinen vokaali (joka on aina -a tai -ä) poistetaan ja korvataan persoonapäätteellä. Esimerkki: asua → asu + -a. ▪️minä asu(a) + -n = minä asun. ▪️sinä asu(a) + -t = sinä asut. ▪️hän/se asu(a) + vokaalin pidennys = hän asuu. ▪️me asu(a) + -mme = me asumme. ▪️te asu(a) + -tte = te asutte. ▪️he asu(a) + -vat = he asuvat. Kieltomuoto muodostetaan käyttämällä samaa verbivartaloa kuin myöntömuodossa (esim. minä asun), poistamalla pääte (-n) ja lisäämällä kieltosana (en) pääverbin eteen: minä en asu. Esimerkki: ▪️minä en asu. ▪️sinä et asu. ▪️hän/se ei asu. ▪️me emme asu. ▪️te ette asu. ▪️he eivät asu.
asua
me asumme täällä
katsoa
minä en katso sitä
Katsoa = katsoa jotain, mikä on jo olemassa Etsiä = etsiä jotain, mitä ei ole vielä löytänyt
etsiä
he etsivät sitä tuolla
sanoa
hän ei sano
puhua → puhumisesta yleensä (prosessi). sanoa → siitä, mitä sanoit (sisältö). 🔹 Hän puhuu paljon. — Hän puhuu paljon. 🔹 Hän sanoo paljon. — Hän sanoo paljon (asioita / merkityksellisiä lausuntoja).
puhua
hän puhuu siellä
laulaa
te ette laula täällä
kysyä
sinä kysyt tuolla
neuvoa
minä en neuvo täällä
sallia
he sallivat siellä
ajaa
hän ei aja tuolla
seisoa
me seisomme tässä
maksaa
me emme maksa täällä
Suomessa jotkut verbit käyttävät heikkoja muotoja tietyissä persoonamuodoissa. Heikot muodot koskevat minä, sinä, me ja te. Hän- ja he-muodot pysyvät aina vahvoina. Ainoa poikkeus ovat kielteiset lauseet: niissä käytetään aina heikkoa vartaloa, myös hän- ja he-muodoissa. Heikkojen muotojen käyttö tyypin 1 verbeissä: 1. Kun varsi sisältää -tt- ennen päätettä, yksi t katoaa heikoissa muodoissa. Esimerkki: auttaa (auttaa) – minä autan – minä en auta – sinä autat – sinä et auta – me autamme – me emme auta – te autatte – te ette auta Mutta: – hän auttaa – hän ei auta – he auttavat – he eivät auta
auttaa
minä autan täällä
herättää
sinä et herätä tuolla
kirjoittaa
hän kirjoittaa siellä
odottaa
he eivät odota tuolla
ottaa
minä otan täällä
soittaa
me emme soita tuolla
pelottaa
nuo pelottavat tuolla
koettaa
minä en koeta tuolla
muuttaa
nuo muuttavat tuolla
voittaa
sinä voitat siellä
2. Kun sanan varsi sisältää -rt-, se muuttuu heikoissa muodoissa -rr-:ksi. Esimerkki: kiertää (kiertää) – minä kierrän – minä en kierrä – sinä kierrät – sinä et kierrä – me kierrämme – me emme kierrä – te kierrätte – te ette kierrä Mutta: – hän kiertää – hän ei kierrä – he kiertävät – he eivät kierrä
kiertää
sinä et kierrä siinä
sortua
he eivät sorru siellä
ymmärtää
te ymmärrätte tässä
3. Kun sanan varsi sisältää -nt-, se muuttuu heikoissa muodoissa -nn-:ksi. Esimerkki: antaa (antaa) – minä annan – minä en anna – sinä annat – sinä et anna – me annamme – me emme anna – te annatte – te ette anna Mutta: – hän antaa – hän ei anna – he antavat – he eivät anna
antaa
he eivät anna siellä
laajentaa
sinä laajennat tuossa
tuntea
nuo eivät tunne tuolla
4. Kun sanan varsi sisältää -lt-, se muuttuu heikoissa muodoissa -ll-:ksi. Esimerkki: kieltää (kieltää) – minä kiellän – minä en kiellä – sinä kiellat – sinä et kiellä – me kiellamme – me emme kiellä – te kiellatte – te ette kiellä Mutta: – hän kieltää – hän ei kiellä – he kieltävät – he eivät kiellä
kieltää
me kiellämme täällä
5. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa varsi päättyy -t-:ään ennen persoonapäätteitä, tämä -t- muuttuu -d-:ksi heikoissa muodoissa. Esimerkki: hoitaa (hoitaa) – minä hoidan – minä en hoida – sinä hoidat – sinä et hoida – me hoidamme – me emme hoida – te hoidatte – te ette hoida Mutta: – hän hoitaa – hän ei hoida – he hoitavat – he eivät hoida
hoitaa
minä en hoida tuolla
lähteä
hän lähtee siinä
tietää = tietää tosiasia. ymmärtää = ymmärtää merkitys tai idea.
tietää
sinä et tiedä tässä
huutaa
nämä huutavat tuossa
unohtaa
he eivät unohda täällä
vaatia
hän vaatii tuolla
5.5. On kuitenkin yksi tärkeä poikkeus. Kun -t-:n edessä on -s- (klusteri -st-), verbi ei vaihda heikkoon asteeseen taivutuksessa, vaan pysyy vahvassa asteessa. Esimerkki: rakastaa (rakastaa) – minä rakastan – minä en rakasta – sinä rakastat – sinä et rakasta – me rakastamme – me emme rakasta – te rakastatte – te ette rakasta Ja: – hän rakastaa – hän ei rakasta – he rakastavat – he eivät rakasta
rakastaa
minä rakastan tässä
paistaa
tämä ei paista tässä
muistaa
sinä et muista
Maksaa = maksaa Annat rahaa jostakin. Esimerkki: Maksoin kahvin. → Maksoin kahvin. Ostaa = ostaa tai hankkia Hankit jotain maksamalla siitä. Esimerkki: Ostin kahvin. → Ostin kahvin. Ero: Maksaa keskittyy maksamiseen. Ostaa keskittyy tavaran hankkimiseen/ostamiseen.
ostaa
me ostamme täällä
istua
hän ei istu tuossa
Jatkamme luetteloa tyypin 1 verbien heikkojen muotojen tilanteista: 6. Kun sanan varsi sisältää -kk-, toinen k-kirjaimista katoaa heikoissa muodoissa. Esimerkki: nukkua (nukkua) – minä nukun – minä en nuku – sinä nukut – sinä et nuku – me nukumme – me emme nuku – te nukutte – te ette nuku Mutta: – hän nukkuu – hän ei nuku – he nukkuvat – he eivät nuku
nukkua
ne nukkuvat siellä
7. Kun sanan varsi sisältää -nk-, se muuttuu heikossa muodossa -ng-:ksi. Esimerkki: tinkiä (tinkata) – minä tingin – minä en tingi – sinä tingit – sinä et tingi – me tingimme – me emme tingi – te tingitte – te ette tingi Mutta: – hän tinkii – hän ei tingi – he tinkivät – he eivät tingi
tinkiä
he eivät tingi täällä
8. Kun varsi sisältää -lke-, se muuttuu heikoissa muodoissa -lje-:ksi. Esimerkki: sulkea (sulkea) – minä suljen – minä en sulje – sinä suljet – sinä et sulje – me suljemme – me emme sulje – te suljette – te ette sulje Mutta: – hän sulkee – hän ei sulje – he sulkevat – he eivät sulje
sulkea
te suljette tuossa
9. Kun varsi sisältää -rke-, se muuttuu heikoissa muodoissa -rje-:ksi. Esimerkki: särkeä (murskata) – minä särjen – minä en särje – sinä särjet – sinä et särje – me särjemme – me emme särje – te särjette – te ette särje Mutta: – hän särkee – hän ei särje – he särkevät – he eivät särje
särkeä
hän ei sarje tuossa
10. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa varsi päättyy -k-:een ennen persoonapäätteitä, tämä -k- katoaa heikoissa muodoissa. Esimerkki: lukea (lukea) – minä luen – minä en lue – sinä luet – sinä et lue – me luemme – me emme lue – te luette – te ette lue Mutta: – hän lukee – hän ei lue – he lukevat – he eivät lue
lukea
minä luen tässä
alkaa
minä alan lukea tässä
laskea
he eivät lase siinä
kirkua tarkoittaa kirkua tai huutaa korkealla, lävistävällä äänellä — se on terävä, tunnepitoinen, usein paniikinomainen. huutaa tarkoittaa huutaa tai karjua — vain kova ääni, ei välttämättä terävä tai hysteerinen.
kirkua
tämä alkaa kirkua tuolla
jakaa
te ette jaa siellä
Itkeä
me alamme itkeä täällä
11. Kun sanan varsi sisältää -pp-, toinen p-kirjain katoaa heikoissa muodoissa. Esimerkki: tappaa (tappaa) – minä tapan – minä en tapa – sinä tapat – sinä et tapa – me tapamme – me emme tapa – te tapatte – te ette tapa Mutta: – hän tappaa – hän ei tapa – he tappavat – he eivät tapa
tappaa
minä en tapa tuolla
12. Kun sanan varsi sisältää -mp-, se muuttuu heikoissa muodoissa -mm-:ksi. Esimerkki: ampua (ampua) – minä ammun – minä en ammu – sinä ammut – sinä et ammu – me ammumme – me emme ammu – te ammutte – te ette ammu Mutta: – hän ampuu – hän ei ammu – he ampuvat – he eivät ammu
ampua
minä ammun siinä
13. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa varsi päättyy -p-:ään ennen persoonapäätteitä, se muuttuu -v-:ksi heikoissa muodoissa. Esimerkki: sopia (sopia) – minä sovin – minä en sovi – sinä sovit – sinä et sovi – me sovimme – me emme sovi – te sovitte – te ette sovi Mutta: – hän sopii – hän ei sovi – he sopivat – he eivät sovi
sopia
sinä et sovi siellä
To start learning, sign up for free.